Neuvolaseikkailuni: tuntematon sormiruokailu

Käytiin tänään tyypin kanssa nelikuisen neuvolakäynnillä. Tämä oli lääkärineuvola – aluksi olimme terveydenhoitajan pakeilla punnitus- ja mittaushommissa, jonka jälkeen oli lääkärintarkastus. Vauva kasvaa täysimetyksellä yhä hienosti ja kaikki oli muutenkin okei.

Paitsi.

Ne soseet.

Ne saatanan soseet.

Perunaa, bataattia, mitä näitä maailman ihanimpia makuja nyt olemassa on.

Pitäisi ilmeisesti alkaa sipaista vauvan suun limakalvoille makuja, jotta hän tottuu niihin. Jotkut väittävät, että allergioitakin ehkäistään aloittamalla kiinteät varhain. Kuitenkin ennen neljän kuun ikää aloitetut kiinteät saattavat allergioita aiheuttaa. Soseitakin kuulemma menee niin paljon sitten puolen vuoden iässä, että parempi jo aloitella makuihin totuttelu. Faktaa on kuitenkin se, että vauvan ensisijainen ravinto yhden vuoden ikään saakka on äidinmaito tai korvike. Miksi se maito pitäisi korvata kiinteillä heti sillä sekunnilla, kun kiinteitä voi aloittaa?

Voi ristus sentään.

Tapahtui klassinen esikoisen äidin päänsisäinen panikointi, kun neuvolassa ei yhtään puhuttukaan vaikka sormiruokailusta tai annettu ihmisen ja hänen hienosti rintamaidolla kasvavan pikkuihmisensä odottaa rauhassa sinne puolen vuoden ikään ennen sitä tuputuksen aloittamista. Makuja suun limakalvoille kuin olis jo!

Mä oikeasti vähän stressaannuin – pitääkö ne soseet sittenkin aloittaa jo pian? Mites kun sormiruokailun (ja ylipäänsä ruokailun) valmiudet eivät täyty? Ryhdyin raivokkaaseen googlailuun. Kunnes muistin Facebookin Simppeli sormiruokakeittiö -vertaistukiryhmän. Sinne siis!

Puoli tuntia, ja olin jo täysin rauhoittunut luottaen taas omiin aivoihini. Kiitos totisesti sosiaaliselle medialle! Lähipiirissänikään ei ole ketään, joka olisi sormiruokailulla kiinteät aloittanut, joten apua ei ollut tarjolla lähellä. Onneksi on internetti. Tästä pitääkin tehdä ihan oma postauksensa, oodi somelle.

Sen lisäksi, että Simppelin sormiruokakeittiön vertaistukipalvelu on aina avoinna ja sain sieltä parhaat ohjeet, uusimman tiedon ja ihanaa vertaistukea, luin myös THL:n uudet suositukset kiinteiden aloittamisesta. Ja muuten, missään kohdassa ei mainittu mitään poskien sisäpintojen sivelyitä eri mauilla!

Voi kunpa neuvoloiden henkilökunnalle olisi mahdollista saada täydennyskoulutusta riittävästi. Unelmien neuvolatyöntekijäni olisi tällainen: hän seuraisi uusimpia ohjeistuksia, perustaisi väittämänsä uusimpaan tutkimustietoon ja kertoisi laajasti kaikista mahdollisista vaihtoehdoista, joita vauvan hoidossa, ruokinnassa jne. on mahdollista käyttää. Niin säästyisi moni (esikoisen) äiti suuremmilta stresseiltä, ja saisi vapaammin toteuttaa itselleen ja lapselleen sopivaa kasvatustapaa. Tai hoito- ja ruokintatapaa, mitä näitä nyt on.

Tässä siis muistilista itselleni ja muille esikoisepävarmuuden kanssa kamppaileville:

  • Kiinteät voi aloittaa 4-6 kuukauden iässä. Aikaisintaan neljän kuun, suositeltavaa kuitenkin viimeistään kuuden kuukauden iässä. Ei siis ole kiirettä meidän nelikuisen kanssa vielä.
  • Kiinteät voivat olla soseita tai suoraan sormiruokaa. Ei tartte aloittaa soseilla, jos ei halua!
  • Sekä sormi- että soseruokailun aloittamiseen tulee seuraavien vaatimusten täyttyä:

1) lapsi istuu tuetusti ja kannattelee itse päätään

2) lapsi pystyy koordinoimaan silmiään, käsiään ja suutaan – eli laittamaan itsenäisesti ruokaa suuhunsa

3) lapsi pystyy itse nielemään kiinteää ruokaa

Sormiruokailua en näillä ohjeilla vielä aloittaisi, vaan menisin Simppelin sormiruokakeittiön sivuille tankkaamaan lisää tietoa muun muassa näistä valmiuksista, sormiruoista, kakomisrefleksistä sekä ensiapuohjeista. Ensiapuohjeet kuulostavat vaarallisilta, mutta todellisuudessa ne tulee olla hallussa myös ihan soseruokailua aloitettaessa, kyseessä ei siis ole mikään extreme-laji.

Eipä tässä siis muuta ku rauhassa vauvalle tissi suuhun ja oottelemaan sitä puolen vuoden ikää sekä ruokailuvalmiuksia.

Ilmeeni kun pelko sosepakosta valtasi mieleni.
Ilmeeni kun totuus valkeni: sosepakko doesn’t exist!

Leave a Reply