Vauvan nukkuminen: kymmenen vinkkiä hyvään uneen

Vauvavuonna ei kukaan nuku

“Nuku nyt, kun vielä saat nukkua” tuumattiin mulle raskauteni aikana riittävän monta kertaa. En oikein tajunnut, mitä nuo mammat vikisevät – siis kai ne vauvat nyt joskus nukkuvat? Jännäkakka siinä kumminkin housuihin meni, nimittäin mulle uni on äärimmäisen tärkeää. Useampi huonosti nukuttu yö kun on takana niin siinä on Karoliinalla hermot kireällä ku viulunkieli. Niinpä kahlasin läpi muutamat vauvan unesta ja nukuttamisesta kertovat kirjat sekä etsin Googlesta kaiken jokseenkin järkevän tiedon, mitä irti sain. Kaikista näistä lähteistä sai hyvää tietoa vauvan unentarpeesta, nukuttamisesta ja nukkumisesta.

Luulen, että tuo kaikki tiedon määrä on pelastanut mut paljolta, meillä nimittäin nukutaan aika hyvin. Siis siihen nähden, että tyyppi on juuri ja juuri kolme kuukautta vanha. Koliikilta meillä säästyttiin, tyypillä on ihan normaalit vauvan vatsavaivat eli kivut eivät ole meidän unia juurikaan häirinneet. Yhä edelleen olen jatkuvasti pelko perseessä siitä, että milloin se valvominen nyt sitten alkaa, koska raskausaikana mut kyllä peloteltiin ja pahasti. Tietenkin meilläkin on joskus öitä, jolloin unet ovat huonompia! Esimerkiksi tiheän imun kaudet ja hulinat aiheuttavat 1-2 yön unien heikentymisen. Pääsääntöisesti kumminkin meillä nukutaan kuin tukit.

Vauvan unentarve

Aivan vastasyntyneet vauvat nukkuvat vuorokaudessa noin 20 tuntia. Eivät tokikaan yhtä soittoa, vaan 1-4 tunnin pätkissä. Hiljalleen unentarve vähenee noin 15-16 tuntiin päivässä. Tämäkin on toki yksilöllistä, jotkut nukkuvat muutamia tunteja enemmän, toiset taas vähemmän. Meillä unen määrä väheni ensin kolmen viikon iässä ja sen jälkeen taas kahden kuukauden iässä.

Vauvan unisyklit

Vauvat eivät yleensä nuku yhtäjaksoisesti 4-6 tuntia pidempään, ja noinkin pitkän pätkän vain kerran vuorokaudessa. Alle vuoden vanhan vauvan kokonainen yö on kestoltaan siis noin viisi tuntia. Vauvan yhtäjaksoinen uni jakautuu unisykleihin, jotka vauvalla ovat kestoltaan noin 50 minuuttia. Vauvan unisykli tarkoittaa sitä, että nukahdettuaan vauva on syvässä unessa vain tuon vajaan tunnin ajan, jonka jälkeen vauva joko havahtuu hereille tai jatkaa unta hieman enemmän ääntä pitäen tai vauvaisaan tapaan vääntelehtien. Jos vauva ei herää kevyen unen aikana, palataan noin 15 minuutin aikana takaisin syvän unen vaiheeseen, ja silloin voi onnekas vanhempi odottaa heräämisen olevan seuraavan kerran lähellä vasta vajaan tunnin kuluttua – mikäli vauvan unta ei ulkopuolelta häiritä metelillä tai olosuhteiden muutoksilla. Ensimmäisten kolmen elinkuukautensa aikana vauvat nukkuvat vuorokaudessa useamman lyhyemmän pätkän ja heräävät 1-3 unisyklin jälkeen sekä yhden pidemmän pätkän, jolloin nukutaan 3-5 unisykliä.

Yöunet

Jokaisen tavallisesti yöllä unensa koisaavan vanhemman mielestä se kaikkein pisin unipätkä saisi ajoittua vauvallakin yöhön. Me ollaan onnekkaita, sillä kolmen viikon ikäisestä lähtien vauvamme onkin nukkunut yöt läpeensä. Yleensä yön eka unipätkä on se pisin, ja sille nukahdetaan siinä kello 20-22 välillä. Sen jälkeen heräilyjä tapahtuu kerran tai kaksi, kunnes aamulla 8-11 välillä tyyppi herää ihan kunnolla uuteen päivään. Toki meillä voi olla tuuria tässä asiassa, mutta ollaan kyllä myös otettu kaikesta lukemastani tiedosta oppia ja ihan tietoisesti luotu sellaista pitkien unien ympäristöä vaaville.

Tässä ensimmäiset kuusi vinkkiä. Olemme muun muassa:

  • Pitäneet kiinni samasta päivärytmistä koko ajan. Siis ihan vastasyntyneestä lähtien. Aamulla herätään, päivä touhutaan (päikkäriaikoja lukuunottamatta) ja illalla meno rauhoittuu kuuden jälkeen. Kahdeksan maissa aletaan jo olla valmiita unten maille.
  • Yöt ovat aina pimeitä. Jos valoa tarvitaan, käytetään himmeää valaistusta. Kiitän myös pimennysverhojen keksijää!
  • Ennen nukkumaanmenoa toistuvat aina samat asiat. Meillä vauvalle tehdään iltapesut ja vaipanvaihdot sekä yökkärin pukeminen. Sitten on vuorossa viimeinen syöttö ennen unia.
  • Tehneet nukahtamisolosuhteista tutut ja turvalliset vauvaa ajatellen. Nukuttaminenkin tapahtuu aina samalla tavalla ja suunnilleen samassa asennossakin.
  • Jokaiseen inahdukseen ei nukahtamisen yhteydessä reagoida. Meidän vauva nukahtaa joinakin iltoina huutaen täyttä kurkkua uinumisen ilosanomaa, joskus taas nukahdetaan kesken naureskelun. Ajattelen vauvan iltaitkun niin, että hän itkee väsymystään, ja puheen vielä puuttuessa itku on ainut tapa kertoa, että nyt saateri muuten väsyttää ja kovasti. (Oman vauvan itkun eri sävyt oppii tunnistamaan ajan kanssa: väsy- ja kipuitkut kuulostavat ihan eriltä keskenään!)
  • Jättäneet yölliset leikit ja katsekontaktit pois. Vähän tietysti on pakko kommunikoida vauvan kanssa, sydän ei kestä jos ihan hiljaa on. Mutta samanlainen virnuilu ja höpöttely kuin päivällä on kieltolistalla. Yöllä jutellaan hiljaa ja vähäeleisesti, ettei vauva liikaa virkisty.

Meillä nukutaan perhepedissä, koska niin vaan pääsi käymään. Ekojen viikkojen jälkeen nukutettiin aina pinnasänkyyn, mutta joku tiheän imun kausi siinä kuuden viikon ikäisenä tuli, niin en vaan jaksanut enää nousta joka välissä hakemaan pinnasängystä kaveria syömään. Siitä lähtien oon nukkunut vauva kainalossa kyljelläni. Pinnasänky sitten taas on kissojen päikkäripaikka tätä nykyä, huoh. Se saattaa olla myös hyvien yöunien salaisuus: mä herään kun vauvakin herää, jolloin nälkäitkukonserttia ei tule. Pieni yninä riittää. Nykyään taidan myös nukahtaa kesken syötön, mene ja tiedä.

Vauva herää nykyään 4-6 tunnin kuluttua nukahtamisestaan, eli siinä yöllä kolmen tai neljän maissa. Sen jälkeen herättiin pitkään kaksi kertaa, viideltä ja seiskalta. Nyt muutama viikko on taidettu herätä vain kerran koko yönä, eli toka herätys on ollut vasta aamulla! Ja täytyy sanoa, että meikäläinenkin on piristynyt huomattavasti, kun on saanut yhä pidempiä pätkiä nukkua.

Kyllähän se hyvistä öistä huolimatta raskasta on herätä useampi kuukausi vähintään neljän tunnin välein. Omat unet keskeytyvät, eikä kunnolliseen syvään uneen pääse riittävästi yön aikana. Mulle ainakin on tässä ehtinyt tulla jo silmäpussit, tai sit se johtuu tuosta taannoisesta kolmenkympin ylityksestä…

Päiväunet

Yöllä ollaan onnekkaita nukkujia, mutta päivällä ei. Meni pitkään, että jäbä alkoi ymmärtää yhtään mitään päiväunien päälle. Joskus toisinaan nukuttiin sen yhden unisyklin verran, eli noin kolme varttia. Hiljalleen, äärimmäisen kärsivällisistä kahden tunnin välein nukuttamisista on alkanut olla jotain hyötyä: nykyään tyyppi nukkuu noin kahden tunnin välein kolme varttia. Eli pitkiä päiväunia ei täällä ole koskaan nukuttu, että kai ne on sitten pois niistä hyvistä yöunista. Hyvä kuitenkin näin päin, erittäin omistautuneena yöunien arvostajana kiitän vauvaa mainiosta valinnasta unirytmin suhteen. Seuraavien seikkojen olen huomannut edistävän päiväunille asettumista, vaikka ne meillä lyhyiksi jäävätkin.

Päiväunille nukahtamisen neljä tärkeintä muistisääntöä:

  • Vauvan valmistelu unta varten, aivan kuten yöunillekin mentäessä. Meillä se on vaipanvaihto ja syöttäminen.
  • Jos vauva on sylissä ja ehdit tajuta (mä en aina kerkiä :D) vauvan nukahtavan ihan just, koeta siirtää vauva vielä hereillä olevana mutta unisena sänkyyn/vaunuihin. Vaatii sata toistoa, meillä alkanut nyt vasta tuottaa tulosta.
  • Mikäli et ehdi tajuta vauvan nukahtavan pian ja tyyppi on yhä sylissä, varaudu tulevaan siirtoon ottamalla vauva syliin esimerkiksi unipussissa tai vilttiin käärittynä. Näin vältyt lämpötilan vaihtelulta, johon vauvoilla on tapana herätä.
  • Koska päivällä pitää olla ääniä ja jos talossa ei muita lapsia tai ihmisiä ole, laita vauvan päikkäreiden ajaksi pyykki- tai astianpesukone laulamaan. Tasainen meteli saa meidän tyypin usein pysymään unessa koko pesuohjelman ajan. Siispä valitse pisin mahdollinen ohjelma, jos haluat päivällä omaa aikaa. Telkkari ja radio eivät ole meillä yhtä hyviä, kun niissä se puhe ja musiikki vaihtelevat liikaa, näin oon päätellyt 🙂 Tietty joku Spotifyn White noise -soittolista voisi ajaa saman, kohisevan asian.

Valoa unitunnelin päässä

Vaikka ihmisillä on tapana vauvan unettomuuden kanssa pelotella, voi niille unille oikeasti tehdäkin jotain. (Poislukien koliikki- ja refluksivauvat jne – kaikki sympatiat kipeiden vauvojen vanhemmille!) Tommoinen tavallisilla vaivoilla varustettu vauva kuitenkin voi oppia nukkumaan, mutta ei se sitä itsekseen tee. Tämä teksti tsemppinä kaikille vauvaa odottaville ja vastasyntyneiden vanhemmille, jotka ehkä murehtivat näitä samoja uniasioita kuin minä. Toivottavasti vinkeistäni on hyötyä, kun omaa vauvaunirytmiänne etsiskelette! Jatkoa tälle jutulle seuraa ehkäpä taas kolmen kuukauden kuluttua – toivottavasti yöunet jatkuvat pääsääntöisesti hyvinä.

Lisää unitietoa vaikkapa tuolta:

Väestöliitto, Juulia Ukkonen: 0-6kk vauvan uni, diaesitys
Vau.fi: Vauvan unirytmi – yö ja päivä opitaan.

Leave a Reply